Ovatko eri vastikkeet sinulle tuttuja?

Yhtiövastike on omistusasunnossa asuvan henkilön (= osakkeenomistajan) kuukausittain taloyhtiölle maksama kulu, joka koostuu hoitovastikkeesta, mahdollisesta pääomavastikkeesta, mahdollisesta tonttivuokravastikkeesta sekä muista mahdollisista kuluista, joilla katetaan yhtiön menoja.

Pääomavastiketta maksamalla lyhennetään asunnolle kohdistuvaa taloyhtiön pääomalainaa ja maksetaan siihen liittyviä korkokuluja. Pääomavastike on toiselta nimeltään rahoitusvastike. Asunnolle kohdistuva yhtiölainaosuus on maksettavissa pois osittain tai kokonaan asunnon omistajan niin halutessa. Lainaosuuden poismaksun myötä pääomavastiketta ei tarvitse enää maksaa. Lainaosuutta on mahdollista lyhentää asunnon oston yhteydessä sekä jatkossa 1-2 ennalta määrättynä päivänä vuodessa, lainakohtaisten ehtojen mukaisesti.

Uudet taloyhtiöt ovat lähes poikkeuksetta rahoitettu yhtiölainalla. On tavanomaista, että 1-2 valmistumisen jälkeistä vuotta ovat lyhennysvapaita vuosia. Näin asunnolle kohdistuvaa lainaa aletaan lyhentää osana pääomavastiketta vasta lyhennysvapaa-ajanjakson jälkeen ja sitä ennen pääomavastike sisältää pelkät lainan korot. Korkotason muuttuessa myös pääomavastike muuttuu. Pääomavastikkeen suuruudesta päätetään vuosittain taloyhtiön yhtiökokouksessa.

Myös vanhoissa taloyhtiöissä on käytössä pääomavastike ja se on yleensä otettu yhtiölle remonttien rahoittamista varten.

Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön hoitoon liittyvät yhteiset kulut: kunnossapito-, korjaus- ja lämmityskulut, vesi-, sähkö-, ja siivous- ja jätehuoltokulut sekä isännöintipalkkiot. Joskus hoitovastike sisältää myös laajakaistavastikkeen, kuten esimerkiksi Arktan pääkaupunkiseudun kohteissa. Hoitovastikkeen suuruus päätetään aina vuodeksi eteenpäin taloyhtiön yhtiökokouksessa ja summa jyvittyy asuntokohtaisesti asunnon neliömäärän perusteella (suuremmalla asunnolla on suurempi hoitovastike).

Tonttivuokravastiketta maksetaan vain taloyhtiöissä, jotka on rakennettu vuokratontille. Vuokratontin maanomistajana on useimmiten kaupunki, mutta se voi olla myös yksityinen sijoittaja. Kaupungin vuokratontteilla on usein pitkä noin 50 vuoden vuokrasopimus sekä maltilliset vuokran elinkustannusindeksiin sidotut korotukset. Yksityisen maanomistajan ollessa kyseessä, on asunnon omistajalla joskus mahdollisuus lunastaa asuntokohtainen tonttiosuutensa, minkä myötä tonttivuokravakuutta ei tarvitse jatkossa maksaa. Tällaisesta tontista käytetään yleensä nimitystä valinnainen vuokratontti.