Mera, joka on lyhennys sanoista Matala Energia Rakentaminen, -kerrostalojärjestelmä tarkoittaa lyhyesti sanottuna rakennusta, jossa on hyvin lämmöneristävä vaippa: seinät, ikkunat ja ovet sekä talotekniset ratkaisut, jossa esimerkiksi ilmanvaihtolämmityksessä on tehokas lämmöntalteenotto. Pääperiaate on, ettei tuloilman lisäksi tarvita muita lämmönjakotekniikoita. Selvimmin Mera näkyykin asunnon sisällä patterittomuutena. Suunnittelussa, rakentamisessa sekä korjauksissa tarvitaan kokonaisuuksien hallintaa. Huomioon on otettava rakenteet, materiaalien ja laitteiden toimivuus ja käyttöikä, huollettavuus, korjattavuus sekä purettavuus. Mera kerrostalo kuluttaa lämmitysenergiaa noin puolet tavanomaisen kerrostalon kulutuksesta.
MeraReponen -konseptin mukainen asunto valmistui vuonna 2005 Espoon Leppävaaraan ja ensimmäinen Mera -kerrostalo valmistui Heinolaan vuonna 2009. Alkuasunnot Oy:n tilaamassa kohteessa on yhteensä 31 asuntoa. Talossa ei ole lainkaan perinteistä lämmitysjärjestelmää, vaan se lämpenee pääosin laitteiden ja ihmisten tuottamasta lämmöstä ja ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenotosta.
PuuMera
PuuMera – konseptia Rakennusliike Reponen on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa jo kolmessa eri puukerrostalossa. Vantaan Kivistöön 2015 syksyllä valmistuneen puukerrostalon innovatiivinen elementtisuunnittelu ja työmaatekniikka pohjautui Heinolan Vierumäelle vuonna 2011 valmistuneen Suomen ensimmäisen viisikerroksisen puukerrostalon ratkaisuihin. Kolmas PuuMera-puukerrostalo valmistui Helsingin Honkasuolle 2017.
PuuMera-puukerrostalon rakentaminen tapahtuu laadun ja kosteusturvallisuuden takaamiseksi säältä suojassa. Työmaalla tapahtuva rakentaminen on myös nopeaa, sillä puuelementit ja puurakenneosat saapuvat kotimaisilta tehtailta suoraan rakennuspaikalle asennusvalmiina.
PuuMera on vahvoilla myös hiilijalanjälkivertailussa, asumisviihtyisyydessä ja kotimaisuusasteessa. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä PuuMera-puukerrostalo viitoittaa suuntaa uudentyyppiselle kerrostalorakentamiselle ja kiinteistökehitykselle.
Paloturvallisuus
Palomääräykset edellyttävät, että puukerrostaloihin asennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä. Puukerrostalot ovatkin huolellisen suunnittelun ja uusien tekniikoiden ansiosta jopa betonitaloja paloturvallisempia.
Vantaan Kivistön kerrostaloon on asennettu asuntokohtaiset korkeapainevesisumuun perustuvat sprinklerit
Huolto ja elinkaari
Puukerrostalon elinkaaresta saadaan hyvällä suunnittelulla ja ylläpidolla yhtä pitkä kuin betonikerrostalon elinkaaresta. Puukerrostalon julkisivut kaipaavat huoltomaalausta 15 vuoden välein, minkä jälkeen seinistä saadaan uudenveroiset. Puujulkisivusta ei sen sijaan tarvitse ottaa näytteitä, teettää mittauksia tai laboratoriokokeita
Passiivitalossa koneellinen ilmanvaihto pidetään aina päällä ja rakenteiden kannalta toimivalla tasolla, jotta kosteutta ei pääse kertymään. Laitteiden huolto kannattaa jättää taloyhtiöissä ammattilaisten tehtäväksi.
Rakennusliike Reponen sijoittaa ilmanvaihtokoneiden huoltoluukut aina porraskäytävään, jolloin suodattimien puhdistus puolivuosittain onnistuu asukkaita häiritsemättä.
Kustannukset
Rakennusliike Reponen on onnistunut luomaan pitkäjänteisellä kehittämistyöllä puukerrostalon PuuMera-konseptista kustannuksiltaan kilpailukykyisen. Tästä on esimerkkinä Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo, vuonna 2011 valmistunut As. Oy Heinolan PuuMera, joka toteutettiin kannattavasti.Puukerrostalon rakentamisaika on lyhyt, koska rakenteiden kuivumiseen ei tarvitse varata aikaa. Puuelementit saapuvat työmaalle asennusvalmiina. Parhaimmillaan työaikaa säästyy jopa puolet betonitaloon verrattuna.
Äänieristävyys
Heinolan Vierumäellä sijaitsevan puukerrostalon asukkaiden mielestä rakennus on osoittautunut luultua hiljaisemmaksi. Kodin äänimaailma on miellyttävä ja koko talossa on puun ansiosta viihtyisä tunnelma. Asuntojen välinen äänieristys vastaakin täysin betonitaloa.
Kotimaisuus
Kivistön puukerrostalossa suuri osa valituista rakennusmateriaaleista on kotimaisia. Myös työ perustuu suomalaiseen osaamiseen ja puukerrostalojen rakentamisesta saatuun kokemukseen.
Energiatehokkuus
Euroopassa siirrytään vuoteen 2021 mennessä lähes nollaenergiarakentamiseen. Eniten energiaa voidaan säästää juuri uudisrakennuksissa. Energiatehokkuudessa otetaan tarkasteluun jatkossa koko rakennus, jolloin ratkaisevaa on yksittäisten rakennusosien sijasta kokonaisenergiankulutus. Energiatehokkuudesta kertova E-luku saadaan Kivistön puukerrostalossa pysymään 90:ssä muun muassa optimoimalla hyvin suunniteltujen teknisten järjestelmien, tiiviin runkorakenteen ja energian käytön välinen vuorovaikutus.